Joulua meillä ei kovin olla keriitty vielä valmistelemaan. Muutamat kyntteliköt ikkunoille laitettu ja joulutähti ostettu. Isännällä alkoi perjantaina nyt talviloma töistä, joten saadaan olla kaksistaan edes jonkin aikaa. Joulutortut ja piparit on isäntä jo syöny. Minä itte söin pikku napostelupalani. Eilen paisteltiin kinkku. Ja voi sitä tuoksua. Hyvää ja muriaa tuli. :)
Meillä on tänä vuonna hyvin rahaton joulu, lahjoja ei olla ostettu ainuttakaan vielä kellekkään. Itse olen yrittänyt keksiä ja kehittää jotain pientä edes. Meille piisaisi pelkästään että saataisiin kaksistansa olla, nauttia hyvästä ruasta ja sillälailla. Mutta kun sitten on niitä ihmisiä joiden työ pitää mennä ja jotka joulusta hössöttävät. Se pistää pikkuisen stressaamaan ja masentamaan toisaalta. Ilkassa olikin perjantaina hyvä kirjoitus yleisön osastolla, kuinka viime vuotiset lahjat ovat jääneet johonkin komeron perälle muovipussiin. Niin on tääläkin suurin osa.
Parina viime päivänä olen taas paperimassaa tehnyt aikani kuluksi. Kuinkas sattuikaan että muistin kesällä keränneeni pihlajanlehtiä ja kuivattaneeni ne. Niitä kun tuonne sekaan hienonnin niin tuli aivan kesä mieleen. Oli niin kiva haju mikä tuola pesuhuoneessa haisee nyt. Lähtipä tässä taannoin myös tekemiäni papereita jopa Lapin perukoille asti. Paperimassasta olen myös välillä työstänyt pikku kippoja, joita nyt sitten päätin laittaa jouluna pukin pussiin. Nuo on kiva täyttää karkeilla. Rosoisen pinnan olen halunnut säilyttää, mutta jotain väriä niihin oli saatava niin kaivelin kaappeja ja löysin paljon servettejä, joita aina muutama jää. Tässä yksi kippo.
Päätin tuossa pienen kokeilun aikani kuluksi tehdä. Selailin käsityölehtiä aikani kuluksi ja päätin kokeilla ruveta muovipussia työstämään. Tuloksena oli tämmöinen. Ei mikään nätti, mutta hauska kuitenkin. Materiaalina oli Pirkan muovikassi.
Yhden kranssin tein tuossa yksi ehtoo lahjaksi. Pihalta maasta vain risuja keräilin ja pesuhuoneessa tuon kokosin. Rautalangan isäntä joskus toi joltain rakennustyömaalta kotia, josko jotain käyttöä sille keksisin. Pannun aluusia löysin vielä kuvan oton jälkeen lisääkin ympäri ompelukämppää.
Pari kaulapantaa on taas maailmalle lähtenyt, sekä yksi pikkukoiran takki. Pikku hiljaa rahaa kertyy tuota haaveilemaani brodeeraus konetta varten. Parit talutusvaljaatkin aikani kuluksi olen tehnyt. Näille pitäisi koti jossain vaiheessa löytää.
Ja tämmöisiä patjojakin aikani kuluksi olen tehnyt.
Josko vielä hetken jorisisin hieman eettisemmistä asioista..
Tuossa Lankafriikille taannoin paljastin, kuinka nykyään pesen tukkani.. Alkoi ilmetä taas ongelmia päänahan kanssa (moneen vuoteen ei ole ollut) Tuntui että päänahka aivan ropaji hilsettä ja muutenkin hiukset oikein hyvässä kunnossa olleet. Tiesin kyllä että johtui varmasti silikonista, mitä useimmissa shampoissa on. Tuntui että pääkin oli aina likainen. Päätin panna tuon vaihtoon. Jonkun mielestä tämä varmasti kuulostaa oudolta, mutta pesen nykyään pääni eläimille tarkoitetulla luomu shampoolla. (samalla koiratkin pesen. :) ) Tuo shampoo on tehty täysin luonnon antimista. Lantraus suhde on kyllä huima 1: 100. Enää ei kyllä hilseestä ole tietoakaan ja hiukset on kuin uudestaan herännyt eloon. Pesuvälejä on saanut harventaa ja muutenkin on helpompaa. Tosi tyytyväinen olen ollut vaikka eläimille muka onkin tarkoitettu.
Meillä ollaan mietitty tässä myös sitä että jossain vaiheessa siirrytään mahdollisesti öljylämmityksestä puuhun. Huomattavasti huokiammaksi se tulisi, pelkästään kuukaudessa tämän hieman yli 300 neliöisen tuvan lämmitys öljyllä maksaa yli 250 e. Välillä kyllä koitetaan puutakin polttaa vähän, ja muutenkin jotain pientä aina pannun pesässä poltellaan. Kangasrämppeet ja maitopurkit ym päätyvät aina pannuhuoneehin. Kyllä kai se muutaman litran öljyä säästää. Jahas.. Pian se taas onkin edessä että pitäisi öljy säiliö täyttää.. Taas yksi 3000 litraa.. Onneksi öljyn hinta on hieman laskenut kesästä.
Meillä on tänä vuonna hyvin rahaton joulu, lahjoja ei olla ostettu ainuttakaan vielä kellekkään. Itse olen yrittänyt keksiä ja kehittää jotain pientä edes. Meille piisaisi pelkästään että saataisiin kaksistansa olla, nauttia hyvästä ruasta ja sillälailla. Mutta kun sitten on niitä ihmisiä joiden työ pitää mennä ja jotka joulusta hössöttävät. Se pistää pikkuisen stressaamaan ja masentamaan toisaalta. Ilkassa olikin perjantaina hyvä kirjoitus yleisön osastolla, kuinka viime vuotiset lahjat ovat jääneet johonkin komeron perälle muovipussiin. Niin on tääläkin suurin osa.
Parina viime päivänä olen taas paperimassaa tehnyt aikani kuluksi. Kuinkas sattuikaan että muistin kesällä keränneeni pihlajanlehtiä ja kuivattaneeni ne. Niitä kun tuonne sekaan hienonnin niin tuli aivan kesä mieleen. Oli niin kiva haju mikä tuola pesuhuoneessa haisee nyt. Lähtipä tässä taannoin myös tekemiäni papereita jopa Lapin perukoille asti. Paperimassasta olen myös välillä työstänyt pikku kippoja, joita nyt sitten päätin laittaa jouluna pukin pussiin. Nuo on kiva täyttää karkeilla. Rosoisen pinnan olen halunnut säilyttää, mutta jotain väriä niihin oli saatava niin kaivelin kaappeja ja löysin paljon servettejä, joita aina muutama jää. Tässä yksi kippo.
Päätin tuossa pienen kokeilun aikani kuluksi tehdä. Selailin käsityölehtiä aikani kuluksi ja päätin kokeilla ruveta muovipussia työstämään. Tuloksena oli tämmöinen. Ei mikään nätti, mutta hauska kuitenkin. Materiaalina oli Pirkan muovikassi.
Yhden kranssin tein tuossa yksi ehtoo lahjaksi. Pihalta maasta vain risuja keräilin ja pesuhuoneessa tuon kokosin. Rautalangan isäntä joskus toi joltain rakennustyömaalta kotia, josko jotain käyttöä sille keksisin. Pannun aluusia löysin vielä kuvan oton jälkeen lisääkin ympäri ompelukämppää.
Pari kaulapantaa on taas maailmalle lähtenyt, sekä yksi pikkukoiran takki. Pikku hiljaa rahaa kertyy tuota haaveilemaani brodeeraus konetta varten. Parit talutusvaljaatkin aikani kuluksi olen tehnyt. Näille pitäisi koti jossain vaiheessa löytää.
Ja tämmöisiä patjojakin aikani kuluksi olen tehnyt.
Josko vielä hetken jorisisin hieman eettisemmistä asioista..
Tuossa Lankafriikille taannoin paljastin, kuinka nykyään pesen tukkani.. Alkoi ilmetä taas ongelmia päänahan kanssa (moneen vuoteen ei ole ollut) Tuntui että päänahka aivan ropaji hilsettä ja muutenkin hiukset oikein hyvässä kunnossa olleet. Tiesin kyllä että johtui varmasti silikonista, mitä useimmissa shampoissa on. Tuntui että pääkin oli aina likainen. Päätin panna tuon vaihtoon. Jonkun mielestä tämä varmasti kuulostaa oudolta, mutta pesen nykyään pääni eläimille tarkoitetulla luomu shampoolla. (samalla koiratkin pesen. :) ) Tuo shampoo on tehty täysin luonnon antimista. Lantraus suhde on kyllä huima 1: 100. Enää ei kyllä hilseestä ole tietoakaan ja hiukset on kuin uudestaan herännyt eloon. Pesuvälejä on saanut harventaa ja muutenkin on helpompaa. Tosi tyytyväinen olen ollut vaikka eläimille muka onkin tarkoitettu.
Meillä ollaan mietitty tässä myös sitä että jossain vaiheessa siirrytään mahdollisesti öljylämmityksestä puuhun. Huomattavasti huokiammaksi se tulisi, pelkästään kuukaudessa tämän hieman yli 300 neliöisen tuvan lämmitys öljyllä maksaa yli 250 e. Välillä kyllä koitetaan puutakin polttaa vähän, ja muutenkin jotain pientä aina pannun pesässä poltellaan. Kangasrämppeet ja maitopurkit ym päätyvät aina pannuhuoneehin. Kyllä kai se muutaman litran öljyä säästää. Jahas.. Pian se taas onkin edessä että pitäisi öljy säiliö täyttää.. Taas yksi 3000 litraa.. Onneksi öljyn hinta on hieman laskenut kesästä.
Kommentit