Dodiih. Hoidokit on sitten lähtenyt jo kotiin. Vielä sitä askartelut jatkuu sitten. Tuossa pikatikkinä päätin tekaista tuollaisen kopan aikani kuluksi. Kaffepaketteja kun on kertynyt niin mahdottomasti taas, niin pakko edes vähän saada kulutettua. Laatikoita ja lokeroita aina tarvitaan. Taka-ajatuksena tuolle voisi sanoa siivouksen yläkerrassa, askartelunurkkauksessani. Vähän jo lattiatilaa alkaa löytymään.

Tuosta tuli aivan omialtaanen "koppa" muutamalle matonkurerullalle. Karskilla kädellä olen jopa jotain pientä heittänyt poiskin yläkerrasta. Silti, isännän nimittämä hamsterisyndrooma jyllää erelleen. Sitä kun aina ajattelee ja kuvittelee, että "tuostakin voisi tehdä jotakin".

Heinäkuulla hommasin sitten 8-piikkisen neulenukenkin hetken mielijohteesta. Onhan sitä sitten pitänyt muutamalla langanlopulla koittaakkin. Itse olin huuli pyöreänä mukana tulleista ohjeista. Niistä ei todellakaan mitään selkoa ottanut. Onneksi google on keksitty, niin löytyi ohjeet miten alkuun pääsi.

Perjantai tuli pyhitettyä lankojen punnitukseen. Voi sanoa, että pienoinen slaaki siitä koituikin ja hät hätää piti alkaa vähän jotain tikkuamaankin, että saa eres muutaman gramman hussattua. Olihan se mukava kollata laatikot läpi ja hypistellä niitä. Samoin osa langoista päätyi uusiin säilytyspaikkoihin. Tällä hetkellä lankalaatikoita on ympäri tupaa. Ja tasaisesti vastaan vielä tulee lankoja sieltä sun täältä. Täytyy ne sitten myös punnita aina kun vastaan tuloo. Äiree kun eilen kylässä käväisi niin kauhistelikin, ettei tartte hetkeen ostella lankaa. Suurinpiirtein nyt langat mahtuvat korveehin ja neljään 30 litran lootaan ja vielä on jotain nyssäköitä sitten sielä sun täälä.

Nyt päätin sitten sen kunniaksi järjestää ihka ensimmäisen arvonnan. Palkinnoista ei vielä tietoa ole, mutta eiköhän sitä jotain keksitä. ;) Arvonta aikaa on 20.9. puoleen yöhön asti.

Heitäppä siis arvio, paljonkos sitä lankaa punnitukseen löytyikään. Lähimmäksi arvannut palkitaan ja keksitään jotain kivaa vielä kaikkien osallistuneiden kesken arvottavaksi.

Lauantaina tuli sitten ommeltua pari sisustustyynyn päällistä, nämä tulevat menemään myyntiin. Kangas oli Lennolilta käteen jäänyttä.

Tällä hetkellä markilla pyörii myös kaksi hoitokoiraa, jotka nyt tänään kuitenkin jo kotia lähtevät. Toisella tänä aamuna sitten alkoi juoksut, niin piti aamu tuimaan pöksytkin tekaista, näistä nyt kuitenkaan ei kuvaa ole, kun malli painelee erellä ja häpeilee kukkakuosisia juoksuhousujaan. 8)

Eileen samaan syssyyn kun nuo tyynynpäälliset tein, niin tekaisin muutaman pannulapunkin.

Ja lisää on tulossa...

Kyllä sen taas vaan havaattoo, notta syksy tuloo. Vaikka otsikko kertookin muuta, en silti kuvaamaan kaurapellolle mennyt.

Eilen ehtoolla piti vähän virkata ja tänään sitten hapsut laittelin kaffia juoressa paikoilleen. Kai sitä voisi todeta potevansa huivimaniaa, kun niitä nyt on viikolla jo pari syntynyt. ;)

Tuloksena oli ihan perus kolmiohuivi, koukku 4,5 mm, lanka jotain sekoitetta. Jostain vain sekin päätynyt tuonne koppaan lojumaan. Kaiken kaikkiaan lankaa kului 93 grammaa.

Eileen ehtoolla tuli vähän paukutettua sitten.

Tulos oli sitten tämän näköönen.

Sidoksena oli palttina, 2 lankaa sentillä. Loimena hyvin löysäkierteinen villalanka, kuteena oli kahdelta päältä vedetty Valence (95% akryyli + 5 % polyamidi) Painoa tälle huiville kertyi 101 g ja pituutta pari metriä. 

Tuo Valence on hyvin eläväpintaista lankaa, joten päätin sitten tehdä sen aika löyhästi. Näin saatiin huivista kevyt.

Ohhoh. Niin se aika näköjään on vierähtänyt. Vuoden on tämäkin blogi jo pystyssä pysynyt. Tänä vuonna voisin olla hieman aktiivisempi päivittämisien suhteen. Joten, itse asiaan...

Viime kesänä tämä askartelunurkkaus siirtyi melkein kokonaan yläkertaan. Tällä hetkellä käytössäni on siihen pelkästään noin 130 neliötä. Ahtaaksippa sekin meinaa käydä, joten pikkuhiljaa on tarkoitus laitella vanhaa sikalaa siihen kuntoon, että pystyn sieläkin ympäri vuotiesesti työskennellä. Lisä neliöitä on siis luvassa nelisenkymmentä lisää. Osa katosta on saatu jo villoitettua, ikkunoita, seiniä sekä lattiaa on pesty ja hinkattu oikein urakalla. Tarkoituksena on tuo tila tehdä oikeastaan kahdessa osassa. Tähän asti olen itseni saanut hillittyä, mutta eilen oli pakko...

Pakko oli lyödä puut kasaan. Eikä siinä neitillä sitten kauaa nokka tuhissut; tasan 36 minuuttia kului aikaa kun yksin puut kasasin. Puut ovat muori vainaan peruja, nuolla on tullut pienestä asti mattoa paukutettua. Sitten kun puut oli kasassa alkoi sormet lisää syyhyämään..

Joten niinpä sitä piti edes pieni loimen pätkä tehdä ja alkaa paukuttamaan.

Ikkunoilla sitten on tällä hetkellä kuivamassa tämmöisiä. Näistä varmasti kuulette lisää jälleen myöhemmin, kunhan kuivavat.

Viime kirjoituksesta on todella vierähtänyt aikaa. Paljon on keriinnyt tapahtuakkin. Työssäoppiminen päättyi kesällä, ja paikasta sitten poikii itselleni ihan työmaa. Mikäs sen hienompaa.

Askarreltua on tullut tasaisesti vaihtelevalla innolla. Heinäkuulla olin koko kuukauden lomalla. Töissä tilanne kävi niin kehnoksi, että todettiin olevan parempi että kaikki pitävät lomansa nyt. Tuon ajan kulutinkin aivan täysin kouluhommiini, rästejä kun vuosien varrella on kertynyt. Sainpa jopa vähintään 10 tunnin päivillä urakoitua 22 ov rästit pois, jotka jo olen palauttanut. Tälle vuodelle ei nyt niin mahdottomasti sitten enää jää. Viime viikonloppu oli ensimmäinen, että otin "vapaata" sen verran hommista, notta rupesin noukkimaan viinimarjoja ja keittelin sitten mehua urakalla.

Alla on eräs koulutyö, jonka tekemisestä sain jopa 3 rakkoa vasempaan käteeni. Töissä on onneksi helppo käyrä kuvailemassa studiossa. ;)

Kyseessä oli epävaate epämateriaalista. Työmaan roskiksesta bongattu ompelujäte muuttui 10 puikoilla hieman yli 10 cm vyöksi. Isännän pullon tölkkien klipsit, joita minua varten on välillä keräillyt, muuttuivat sitten koristeeksi tähän "vyöhön".

Tuo Jenga on aivan hirveän väristä, 2 kerää sitä on lankalaatikossa pyörinyt iät ja ajat. Eileen ehtoolla otin asiakseni sitten siitä virkkailla tv:n katselun ohessa niistä tälläiset oloneuvokset. Isäntä ne nimitti hippi mokkasiineiksi... Aivan omialtaaset kun kotona ramppaa. Lankaa kului  107 grammaa ja koukkuna oli 4,5.

Tässä taannoin oli puhetta isännän kanssa kun sängyssä mammittiin, että mikä minusta nyt sitten isona tulee. Pienestä asti olen aina sanonut, notta minusta tuloo isoo. Mutta toisin kuitenkin kävi, kun jäin alle 160 cm. Tyytyväinen joka senttiini silti olen. Tuota pähkäilyä jatkettuamme isäntä sitten yhtäkkiä hiljaisuuren päätteeksi tokaisi;

"Nyt mä tierän mikä susta tuloo isoona, susta tuloo taivaanrannan maalari!"

Kuulemma ei vain luvannut mulle ostella lisää kankaita. Hänen mielestään kärsin aikamoisesta hamsteri syndroomasta. ;D

Minä toivottelen lukijoille oikein kauniita syysilmoja.

Ensimmäiset viisi ihmistä, jotka kommentoivat (ja sitä haluavat), saavat jotain tekemääni. Minun valintani. Sinulle. Tässä tarjouksessa on muutamia sääntöjä ja rajoituksia: Ei ole takuita siitä, että pidät tekemästäni, tekemäni juttu on vain sinua varten, se tehdään tämän vuoden aikana. Sinulla ei ole aavistustakaan, mitä se voisi olla. Se voi olla tarina, se voi olla runo. Voin piirtää tai maalata jotakin. Voin leipoa jotain ja lähettää sen sinulle. Kuka tietää? Et ainakaan sinä! Säilytän itselläni oikeuden tehdä jotain hyvin omituista. Haaste on se, että sinunkin täytyy laittaa tämä blogiisi. Kaikki me osaamme tehdä jotain.

Tällä kertaa en nyt mitään ihmeempiä kirjoittele. Kaiken näköistä on tullut tehtyä. Niistä ehkä kuvia tulee myöhemmin. Koulu ja työharjoittelu työllistää tällä hetkellä niin ettei aikaa vapaa-aikana hirveästi ole ollut.

Päätin sitten muutaman minuutin aikaani kuluttaa ja ensimmäisen ihka oman blogi pohjan väänsin. Aikaa pitää vielä enemmän käyttää, jotta saa toimivammaksi. Osa väreistä on vielä pikkuisen hakusessa. Ainakin on uniikki. Koodaus systeemit on pikkuisen erilaiset kuin kotisivu pohjissa, jotka taas itsellä on paremmin hallussa. Ehkä joku päivä vielä kuitenkin tämänkin opin.

Mistä moinen otsikko. Tällä hetkellä, tai no itseasiassa torstaista asti on oikeasti ollut suru puserossa. Sen enempää en ainakaan tässä vaiheessa jaksa kirjoitella. Perheemme on suurten muutosten edessä. Koko torstai illan istuskelin pannuhuoneessa miettimässä asioita ja perjantain itkeskelin töissäkin. Viikonloppuna meillä käväisi siskoni ja veljeni, yritettiin hieman ajatuksia saada muualle.

Käsityörintamalla on hieman hiljaista ollut. Koulujuttuja olen tehnyt todella kovaa tahtia; viikon sisälle palautin 16 opintoviikon rästihommat. Niistä nyt numeroita odotellaan. Yksi työ pitäisi tiistaiksi viimeistään huovuttaa ja sitten taas jotain uutta huovutettavaa on tiedossa.

Synttärit oli ja meni, niitä ei juhlittu mitenkään muuten kuin että pikkuveljeni kanssa käväisin yhdellä paikallisessa. :) Se siitä. Uusi vuosikymmen on alkanu, kuin myös "uudet" kujeet. Hauskaa alkavaa viikkoa!

Mistähän sitä jälleen aloittaisi. Tällä hetkellä mennään kirjaimellisesti aivan täysillä. Vapaa-aikaa ei ole oikein viikkoon ollut. Töistä päästyä on tullut pakerrettua koulujuttujen parissa. Viime viikolla torstaina palautin 8 opintoviikon jutut, ja nyt huomenna, maanantaina sama juttu. Johtipa tuo kova työtahti myös siihen, että perjantaina nukuin aamulla pommiin. Viime viikon loppu puolen meillä isäntä on sairaslomalla ollut kuumeilunsa takia, kummatkin ollaan pian pari viikkoa oltu flunssas. Miksi yhtäkkiä väännän nuota koulujuttuja näin urakalla? Kaikki johtuu siitä, etten ole niitä aikoinaan saanut palautettua. Kaikki on aina niin vähästä jäänyt kiinni, ja sitä on vain siirtänyt ja siirtänyt. Nyt töissä ollaan tsempattu mua siihen että nuota tekisin, yksi opettaja tsemppaa laittamalla aina tietyn päivämäärän, johonka mennes täytyy aina määrätyt työt olla valmiina. Näin ne nyt on saanut hyvin tehtyä loppu viimein ja on ollut sitä tarvittua innostustakin. Nyt sormet syyhyäisivät tehdä tilausvaljaita, mutta kiellän itseäni etten ainakaan ennen huomista sitä tee. Tämän illan ohjelmana olisi vielä kaksi esitysarkkia tehdä. Viime tinkaan tämä kuitenkin jäi. ;)

Torstaina, kun edellinen palautuksen jälkeen koulukaverin kanssa hieman rentouduttiin ja lähdettiin kiertelemään Seinäjoelle kirppareita. Jotain pientä sieltä mukaan tarttuikin. Tässä pari löytöäni...

Kas kummaa, kankaita. En vielä tiedä mitä nuosta teen. Mutta... Ne aneli ostoansa. :D Tuo vanha neule kansio oli sellainen hetken mielejohteen osto. Kaikki ohjeet olivat tallella. Ehkä tuolta joskus jotain kivaa voisi tehdä tai ainakin vinkkejä saada.

Perjantai ehtoolla mietin kovasti kahden vaiheilla että lähdenkö sinne ennemmin jo puhumaani tikkuamis iltaan. Ja minähän menin. :) Porukkaa oli ihan mukavasti, seuraavan kerran kokoonnutaan parin viikon päästä. Tulipa sitä pari neliötä jo kudottuakin. (ja langan loppuja kulutettua)

Uuden vuoden lupaukseksihan sanoin etten ostaisi niin paljoa lankaa tänä vuonna, tai ainakin ensin yrittäisin kuluttaa osaa. Eiköhän viime viikolla kirpparireissulla melkein muovipussillinen joukkoon tarttunut. Jälkikäteen aivan hävettää. Nyt pitää kovalla urakalla yrittää jossain vaiheessa yrittää kuluttaa. Hauskaa kuun vaihdetta kaikille blogiin eksyneille! Keskiviikkona saan virallisesti tuon kuvauksen iän muuttaa kun alkaa tuo uusi vuosikymmen, taas sitä siis vuodella vanhennutaan.

Huoh. Saa huokaista. Kesällä hommaamani kangaspuut ovat nyt tyhjillään. Uusi loimi pitäisi tuohon luoda ja miettiä mitä seuraavaksi tekisi. Tuossa äsken huitelin loppuun Palmasta tehdyn huivin. Loimena oli kalalankaa antamassa hieman ryhtiä huiville. Pituutta tuli noin puoli toista metriä, ihan sopivan kokoinen. Lankaa kului noin vähän vajaa 50 grammaa. Kalalanka ei näy kuin sieltä täältä pikkuisen. Sidoksena oli perus palttina. Toivotaan että tuo nyt käyttöönkin tulee. :)

Huivi kuvattuna akvaarion päällä.

Käsityöt ovat olleet nyt hieman unholassa. Työharjoittelu vie aikaa, kuten myös eläimet. Koulujuttujakin olen pikkuisen yrittänyt välillä vääntää.